Puun käyttö lämmönlähteenä on jälleen yleistynyt omakotitaloissa. Uusissa taloissa ei aina ole muistettu suunnitella polttopuille säilytystilaa. Polttopuiden säilytystilojen suunnittelu kannattaa huomioida jo rakennusvaiheessa.
Jos taloosi tulee takka tai lämmönlähteenä on polttopuu, mieti paikka klapien varastoimiseksi. Puuliiterin merkitys ja tarve usein unohdetaan rakennusvaiheessa ja sen rakentaminen tontille jäkikäteen voi olla haastavaa. Kun pihalla on liiteri, käytössäsi on aina kuivaa polttopuuta. Puunsuojia rakennettaessa lupakäytännöistä on syytä ottaa selvää.
On tarpeen miettiä myös oman puutarpeen suuruusluokkaa: puuta lämmitykseen käyttävä pärjää auttavasti ilman liiteritilaakin erilaisten pinoratkaisujen turvin. Kun puulämmitys on täydentävä lämmitysmuoto, vuoden tarpeeseen rittää 5-10 mottia puita. Motti on tilavuusmitta ja tarkoittaa yhtä kuutiometriä. Kuivana hankittuna tämä määrä on helppo varastoida puolilämpimään varastotilaan tai tontille huolella pinoamalla ja suojaamalla lumi- ja vesisateelta. 2-3 metriä korkeaa varastotilaa tarvitaan vain 2-5 neliömetriä. Tämän verran kylmää, puolilämmintä tai jopa lämmintä tilaa löytyy usein valmiina omakotitalon tiloista.
Ahkera puunlämmittäjä ja puukiukaalla saunaa lämmittävä tarvitsee vuosittain jonkinlaisen autokuorman tai traktorikuorman polttopuita. Omakotitalon puulämmitykseen ja tarvittavaan saunomiseen riittää keskimäärin kaksikymmentä mottia vuodessa: silloin ei muuta peruslämpöä juuri tarvita.
Selvin ja varmin varastointitapa on hyvin tuulettuva ja katettu puuliiteri,-varasto,-kate tai -pino. Puut kuivuvat ja säilyvät kuivina paremmin, jos pino rakennetaan irti maanpinnasta.
Mieti oma puuntarve ja huomioi klapeille säilytystila niin sisätiloissa kuin ulkonakin. Markkinoilla on paljon erilaisia puuliitereitä perinteisistä moderneihin, osta valmis puuliiteri tai nikkaroi itsellesi sopiva.
Kirparoita marraskuun päiviä rankametsille!
Lähde: Puulämmittäjän käsikirja, Osmo Perälä
